Kun näin sinun väsyneet kasvosi, minuun koski.
Toivoin kokoajan, että voisit paremmin ja tämä painajainen olisi
jo ohi. Heräsin öisin sinun kärsimyksiisi ja syytin itseäni
jos en ollutkaan herännyt silloin kun minua tarvitsit.
Päivästä toiseen ahistukseni vain kasvoi, toivoin vain
että tämä painajainen jo päättyisi.
En kyennyt enää iloitsemaan, sillä sinun vointisi vei
voimat minultakin. Tuntui kuin olisimme olleet kiinni
toisissamme. Jos olit surullinen, olin minäkin.
Jos sinuun sattui, sattui minuunkin.
Toivon, että se kauhea mielikuva lähtee pian pois
alitajunnastani.
Sillä en halua kokea sitä toistamiseen,
tunnetta että sinuun sattuu enkä voi tehdä
asialle yhtään mitään.
Ystäväni antoi minulle hyvän neuvon, että kirjoita tunteesi paperille,
jos mieltäsi ahistaa jokin. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti